Gå til toppen

Åarjelsaemien (sørsamisk)

Maanatjirkije edtja maanaj jïh noeri åvteste soptsestidh. Mijjieh barkebe maanaj reaktaj åvteste.

Dïhte nöörjen maanatjirkije lij veartenen voestes maanatjirkije. Daelie gååvnesieh maanatjirkijh gelline laantine veartanisnie .

Gånka maanatjirkijem neebnesåvva, jïh maanatjirkijinie govhte jaepieh barka.

Anne Lindboe maanatjirkijem sjïdti jaepien 2012 jïh edtja dejnie barkedh jaepien 2018 raajan. Dïhte lea maanadåaktere.

Mah leah mijjen laavenjassh:

  • Mijjieh edtjebe hoksedh maanaj jïh noeri mïelh govlesuvvieh, jïh dej reaktide dåeriedamme.
  • Akte mijjen vihkielommes laavenjassijste lea geehtedh dejtie gïeh sjæjsjalieh (åejvieladtjh) Nöörjesne maanakonvensjovnen mietie barkedh, mij lea bielie nöörjen laakeste.
  • Maanatjirkije lea saaht maam jearohks. Dïhte sæjhta jiehtedh mijjieh jïjtje sjæjsjalibie mejnie edtjebe barkedh jïh mij mïelide edtjebe utnedh.

Guktie mijjieh barkebe:

Maanatjirkije voejhkele aaj åejvieladtjide tsevtsedh guktie buerebe siebriedahkem maanide jïh noeride skaepiedidh. Dam darjobe dej tjïrrh:

  • lohkemh almetjidie gïeh maanajgujmie jallh maanaj åvteste berkieh
  • prievine åejvieladtjide gåessie mïelebe maanaj reaktah eah leah hijvenlaakan vaarjelamme
  • jiehtesh gosse laakh edtjieh tjaeledh jallh jeatjahtehtedh
  • gihtjedimmine meedijisnie jïh darjomh sosijaleles meedijinie
  • politihkerh gaavnedidh reerenassesne jïh Stoerredigkesne

Mijjieh aaj raerieh jïh bïevnesh vedtebe maanaj reaktaj bïjre persovnidie gïeh mijjem govlehtellieh gaskeviermesne, e-påastine jallh telefovnine.

Akte dejstie vihkielommes aatijste mejnie barkeminie, lea maanajgujmie jïh noerigujmie soptsestalledh dej dååjremi bïjre jïh dijjen  raerieh jïh vuajnoeh vijriesåbpoe dejtie gïeh sjæjsjalieh.

Maanatjirkije fïerhten jaepien sjïere tsåaskelesvoetem riektie aktem jallh gellieh suerkide gusnie vuejnebe daerpies maanaj reaktaj nænnoestidh.

Maam mijjieh maehtebe dutnjien darjodh?

Gaajhkh maehtieh Maanatjirkijem govlehtalledh. Mijjieh maehtebe gyhtjelassh vaestiedidh dov reaktaj bïjre jïh dutnjien raeriem jïh dåarjoem vedtedh. Dïhte maahta gyhtjelassem årrodh skuvlen bïjre, dov fuelhkien bïjre, maanavaarjelimmie, healsoe, asylemaanaj reaktah jallh jeatjah aamhtesh. Mijjieh aaj maehtebe dutnjien bievnedh jeatjaj bïjre gïeh maehtieh dutnjien viehkine årrodh.

Maam ibie maehtieh datnem viehkiehtidh?

Maanatjirkije ij maehtieh:

  • jeatjahtehtedh aamhtesem maam jeatjah byjjes åejvieladtjh leah sjæjsjalamme vuesiehtimmien gaavhtan maanavaarjelimmie, UDI, dov skuvle jallh dåapmoestovle.
  • meatan årrodh gosse eejhtegh tsælloeh dej maanaj bïjre, jallh tsælloe eejhtegi jïh maanan gaskem.

Mohte gaajhkh bïevnesh, mejtie mijjieh åadtjobe, dan bïjre guktie maanah veasoeminie, maehtebe nåhtadidh gosse åejvieladtjide jiehtedh dah tjuerieh dejtie jeatjahtehtedh. Dïhte maahta årrodh jeatjahtehtemh laakine jallh vuekiem guktie laaki utnedh. Gosse mijjieh dam darjobe, dïhte dan gaavhtan mijjieh mïelebe maanaj reaktah tjuara buerebe geehtedh.

Naemhtie datne mijjem govlehtallh: