ON konvenšuvdna máná vuoigatvuođain
- oaniiduvvon gahppalat
1. AHKI 18 JAGI
Buohkat vuollil 18 jagi leat mánát, jus stáhta lága bakte ii leat eará agi mearridan.
2. II VEALAHEAPMI
Konvenšuvnna vuoigatvuođat gusket buot mánáide earuheami haga beroškeahttá máná ja váhnemiid náli, ivnni, sohkabeali, giela, oskku, vuolgga, opmodaga, doaibmahehttejumi dehe oli. Stáhta galga bearráigeahččat ahte ii oktage vealahuvvo.
3. MÁNNÁI BUOREMUS
Buot doaibmabijuin mat gusket mánáide ja maid eiseválddit ja organisašuvnnat álggahit galget dat mat mánáide lea buoremusat deattuhuvvot. Stáhta galga váfistit ahte ásahusain ja bálvalusain main lea geatnegasvuohta fuolahit ja suddjet mánáid, čuvvot mearriduvvon standárda, earenoamáit dorvvu, dearvvašvuođa, bargiid logu ja máhtolašvođa ja gelbbolaš bearráigeahču ektui.
4. STÁHTA OVDDASVÁSTÁDUS
Lea stáhta ovddasvástádus mánáidvuoigatvuođaid duohtandahkat.
5. VÁHNENOVDDASVÁSTÁDUS
Stáhta galga doahttalit váhnemiid ja eará ovddasteddjiid vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid rávvet ja doarjut máná vai sáhttá oláhit konvenšuvnna vuoigatvuođaid.
6. VUOIGATVUOHTA EALLIT
Stáhta galga nu guhkas go vejolaš fuolahit ahte mánná ceavcá ja beassa ovdanahttit ieas.
7. NAMMA JA NÁŠUNALITEAHTA
Mánás lea, dakkaviđe maŋŋil go riegáda, vuoigatvuohta oaut nama ja nášunaliteahta, ja nu guhkas go vejolaš, diehtit geat váhnemat leat ja oaut sudno fuola.
8. IDENTITEAHTA
Stáhta galga doahttalit máná vuoigatvuođa seailluhit identiteahtas, dás nášunaliteahta, nama ja bearášdilálašvuođa. Jus mánás lobihaga eretváldá identiteahta de galga stáhta nu jođanit go vejolaš dan máhcahit mánnái.
9. DOALAHIT BEARRAŠA ČOAHKIS
Mánná ii galgga earuhuvvot váhnemiiddis dáhtus vuostá, earret go go lea buoremusat mánnái.
10. OVTTASTAHTTIT BEARRAŠA
Ohcamušat bearrášiid ovttastahttimis rájáid rasta galget gieđahallojuvvo positiivvalaččat, olmmošlaččat ja jođanit. Mánás lea vuoigatvuohta virolaččat deaivvadit goappaš váhnemiiguin.
11. LOBIHIS DOALVVUHEAPMI JA GUOĐAHEAPMI
Stáhta galga vuostábargat mánáid lobiheamet doalvut olgoriikii dehe hehttehuvvon máhccamis, ja stáhta galga šiehtadit eará riikkain dán oláheames.
12. OAIVILIID DOVDDAHIT JA DOHKKEHUVVOT
Mánás lea vuoigatvuohta ieas oaiviliid dovddahit ja su oaivilat galget deaettuhuvvot.
13. OAUT JA ADDIT DIEĐUID
Mánás lea dadjanluđolašvuohta, ja vuoigatvuohta ohcat, oaut ja juohkeládje almmuhit buotlágan dieđuid ja jurdagiid.
14. JURDDAŠAN-, OAMEDOVDO- JA OSKULUĐOLAŠVUOHTA
Mánás lea jurddašan-, oamedovdo- ja oskuluđolašvuođa vuoigatvuohta. Stáhta galga doahttalit váhnemiid vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid mánnái čilget su vuoigatvuođaid dákkár áššiin.
15. ORGANISAŠUVDNALUĐOLAŠVUOHTA
Mánás lea organisašuvdna - ja čoakkálmasluđolašvuođa vuoigatvuohta.
16. VUOIGATVUOHTA PRIVÁHTA EALLIMI
Mánná ii galgga gillát lobihis seaguheami priváhtaeallimis bearrašis, ruovttus dehe earáiguin gulahallamis. Mánná galga suddjejuvvot vai ii vásit lobihis fallehemiid mat rihkkot su gudni ja árvvoštallannávcca.
17. MEDIAT
Stáhta galga sihkarastit mánáide dieđuid máŋgga ja iešguđetlágan nášunála ja riikkaidgaskasaš gálduin. Stáhta galga movttiidahttit mediaid ja lágádusaid juohkit dieđuid mat vuođđudit ipmárdusa, máhtolašvuođa ja sosiála čehppodaga ja birgema, buvttadit mánáidčállosiid, maiddai álgoálbmotmánáide. Stáhta galga suddjet mánáid vahagahtti dieđuid vuostá.
18. VÁHNENOVDDASVÁSTÁDUS
Goappaš váhnemin lea váldoovddasvástádus máná fuolahusas ja ovdaneamis dan mielde mii mánnái lea buoremus. Stáhta galga doarjut ja sihkarastit ásahusaid ovdaneami, bálvalusain ja fuolladoaimmain mánáide, dás maid vuhtiiváldan váhnemiid geat bargetolggobealde ruovttu.
19. SUDDJET BOASTTOGEAVAHEAMI VUOSTÁ
Stáhta galga suddjet máná fysalaš ja psyhkalaš illástemiid ja suostama vuostá dehe ahte váhnemat ja eará fuollaolbmot eai boasttogeavat máná.
20. MÁNÁT BEARRAŠA FUOLAHUSA HAGA
Mánát geain ii leat bearáš, lea earenomaš vuoigatvuohta suodjaleapmái ja fuolahussi, omd beassat biebmoruktui, dehe jus dárbbaša, heivvolaš ásahussii dehe adopšuvnna bakte.
21. ADOPŠUVDNA
Nášunala ja riikkaidgaskkasaš galga dušše čađahuvvot lága mielde, ja eiseválddit galget dan dohkkehit. Adopšuvdna olgoriikas ii galgga mielddisbuktit vuoiggatmeahttun ekonomalaš vuoittu, ja berre baicca leat molssaeaktun fuolahussi máná álgoriikkas.
22. BÁHTAREADDJIMÁNÁT
Mánát geat ohcet báhtareaddjiárvvu dehe geat atnojuvvojit báhtareaddjin, galget oaut dárbbašlaš suddjema ja olmmošlaš veahki. Stáhta galga ovttasráđiid riikkaidgaskasaš ásahusaiguin veahkehit fas ovttastit máná ieas váhnemiiguin.
23. DOAIMMASHEHTTEJUVVON MÁNÁT
Psyhkalaš ja fysalaš doaimmashehttejuvvon mánás lea vuoigatvuohta eallit dievaslaš ja árvosaš eallima dakkar dilis mii nanne máná árvvu, ovddida iešluohttámuša, ja geahpida máná vejolašvuođa doaibmat servodagas. Doaimmashehttejuvvon mánás lea earenomáš fuolahusvuoigatvuohta. Mánná galga oaut oahpahusa, oahpaheami, dearvvašvuođabálvalusaid, veajuiduhttinbálvalusaid, gárvvistuvvot bárgoeallimi ja áhpásmahttinvejolašvuođaid vai oláha buoremus ovttaidahttima ja oktagaslaš ovdáneami. Dás galga stáhta ovttasbargat eará riikkaiguin, ja earenoamáit vuhtiiváldit ovdaneaddji riikaid dárbbuid.
24. DEARVVAŠVUOHTA
Mánás lea vuoigatvuohta oaut buoremus dálkkaslaš divššu mii lea gávdnamis ja veahki dearvvašmuvvat maŋŋil buohcama. Stáhta galga bargat geahpidit njuoratmáná- ja máná jápmima, sihkkarastit ahte mánát oot dárbbašlaš doavttirveahki, fállat buori fuolahusa etniide maŋŋil riegadahttima, eastadit buozalmasvuođaid ja fállat dieđuid ja oahpu dearvvašvuođa ja rievttes biebmu birra. Stáhta galga maid heaittihit dearvvašvuhtii várálaš árbevieruid, ovttasbargat eará riikaiguin ja earenoamáit vuhtiiváldit ovdaneaddji riikaid dárbbuid.
25. MÁNÁT GEAT LEAT ALMMOLAŠ FUOLAHUSAS
Mánáin geat leat fuolahusas olggobealde bearášbirrasa lea vuoigatvuohta virolaččat oaut árvvoštallojuvvot divššu ja orruma doppe gos leat.
26. SOSIÁLBÁLVALUSAT
Stáhta galga dáhkidit ahte mánná oau sosiála veahki ja ekonomálaš doarjaga maid riikka lágaid mielde galga oaut.
27. BIRGENDÁSSODAT
Mánás lea vuoigatvuohta birgendássodahkii mii lea doarvái buot surggin. Váhnemin, dehe eará fuollaolbmuin, lea vuođđudeaddji ovddasvástádus dáhkidit dan birgendássodaga mii lea dárbbašlaš máná ovdaneapmái. Stáhta geatnegahttojuvvo doarjut fuolahusovddasteddjit.
28. OAHPAHUS
Mánás lea vuoigatvuohta oaut oahpahusa. Stáhta galga lágidit vuođđoskuvlaoahpahusa nu ahte lea nuvtta ja geatnegas ja iešguđetlágan joatkaoahpahus fálaldagaid buot mánáide, ja álggahit doaimmaid mat unnidit sin logu geat eai čađat oahpahusa. Disipliidna skuvllas doaimmahuvvo nu ahte dat heive máná olmmošárvui. Stáhta galga maiddai ovddidit riikkaidgaskasaš oahpahusovttasbarggu, ja earenoamáit vuhtiiváldit ovdaneaddji riikaid dárbbuid.
29. ULBMIL OAHPAHUSAIN
Oahpahus galga ovdanahttit mánná iešvuođa, ja teorehtalaš ja geavatlaš čehppodaga. Dat galga oahpahit árvvusatnit olmmošvuoigatvuođaid ja ovdanahttit ráfiguovttuid, giedevašvuođa, ustitvuođa olbmuid gaskkas. Oahpahusain galget mánát oahppat árvvusatnit luonddu, ja ieas ja earáid kultuvrra.
30. UNNITÁLBMOT JA ÁLGOÁLBMOGAT
Unnitálbmot- dehe álgoálbmotmánás, lea vuoigatvuohta ovttas earaiguin joavkkus, atnit kultuvrraset, osskkuset ja gielaset.
31. STOAHKAN JA ASTOÁIGI
Mánás lea vuoigatvuohta vuoiŋŋasteapmái, vuoimmáiduvvamii ja stoahkamii, ja vuoigatvuohta searvat dáiddalaš ja kultuvrralaš eallimi.
32. MÁNÁIDBARGGAHEAPMI
Mánás lea vuoigatvuohta suddjejuvvot vai ruđalaččat ii ávkkástallojuvvo barggus, ja bargamis dakkar bargguid mat sáhttet hehttet oahppan - dehe ovdanahttinvejolašvuođaid.
33. NARKOTIHKA
Mánás lea vuoigatvuohta suddjejuvvot lobihis narkotihka atnimis, vuovdimis ja buvttadeames.
34. SEKSUÁLALAŠ ÁVKKÁSTALLAN
Mánás lea vuoigatvuohta sudjejuvvot buot lágan seksuálalaš ávkkastallamis ja boastoatnimis. Suddjemis mánáid dákkár ávkkástallama vuostá galga stáhta álggahit buot lágan dárbbašlaš doaimmaid, nášunálalaččat ja riikkaidgaskasaččat.
35. ERETDOALVUN, PROSTITUŠUVDNA JA VUOVDIN
Stáhtas lea geatnegasvuohta čađahit nášunálalaš ja riikkaidgaskasaš doaibmabijuid mat hehttejit ahte mánát eai dolvojuvvo ja vuovdojuvvo dáhtuset vuostá man nu ulbmiliidda ja hámis.
36. EARÁ ÁVKKÁSTALLAN
Stáhtas lea geatnegasvuohta suddjet máná buot lágan ávkkástallama vuostá mii vahágahttá máná buorredili.
37. GIDDAGAS, JÁPMINRÁŊGGÁŠTUS JA BIINNIDEAPMI
Mánát eat galgga vásihit biinnideami dehe eará olmmošmeahttun dehe badjelgeahčči divššu dehe ráŋggášteami. Jápminráŋggáštus dehe eallinahkeráŋggáštus luovosbeassanvejolašvuođa haga ii leat lobálaš jos láhkarihkkun lea dahkkon ovdal go devddii 18 jagi. Mánát geat leat giddagasas, eai galgga leat ovttas rávisolbmuiguin, jus dat ii leat buorre mánnái. Giddagasráŋggáštus galga dušše atnot máŋimus molssaeaktun ja ja nu oanehis áigái go vejolaš. Gittá váldit ja bidjat giddagassii galga dahkkot lobálaš vugiin, ja mánás lea vuoigatvuohta juridihkkalaš ja eará heivvolaš veahkkái ja jođanit ja iehčanalaččat oaut ášši dárkkistuvvot.
38. MÁNÁT SOAĐIS
Stáhta galga álggahit doaibmabijuid mat eastadit ahte vuolil 15 jahkasaš mánát njuolga leat oassin soahtedoaimmain.
39. VEAJUIDUHTTIN JA OĐĐASIT INTEGREREN
Stáhta leat geatnegahtton álggahit buotlágan ávkkálaš doaibmabijuid mat váfistit veajuiduhttima ja ođđasit sosiála integrerema mánáide geat leat gillán boastogeavaheami, ávkkástallama, hilguma, fuolakeahtesvuođa, biinnideami, vearjjostallanriidduid dehe eará olmmošmeahttun ja badjelgeahčči meannudeami dehe ráŋggášteami.
40. MEANNUDEAPMI ÁŠŠIN RÁŊGGÁŠTEAMI BIRRA
Mánáin geat leat sivahallon dehe dubmejuvvon ráŋggáštuslaš daguid dihte lea vuoigatvuohta meannudeapmái mii dagaha ahte sii dovdet ahte sis lea iešárvu ja árvvus atnojuvvojit ja árvvusatnet olmmošvuoigatvuođaid. Ulbmil lea ahte mánás galgá leat konstruktiivvalaš rolla servodagas. Stáhta galga mearridit rihkolaš ahkkemeari. Das galga leat vejolašvuohta oaut dárkkistuvvot ráŋggáštusa alit eiseválddis dehe duopmostuolus. Mánná galga oaut nuvtta dulkaveahki jus son ii huma dan giela mii atno.
41. GO EARÁ LÁGAT LEAT BUORET
Jus eará našunála lágat dehe olmmošvuoigatvuohta sihkarasata máná buorebut go dát konvenšuvdna, de dat lágat leat gustojeaddjin, iige konvenšuvdna.
42. DIEĐUT KONVENŠUVNNA BIRRA GALGET ALMMUHUVVOT
Stáhtas lea geatnegasvuohta dovddusindahkat konvenšuvnna sisdoalu mánáide ja rávisolbmuide.
******************
Plakat med kortversjon av FNs konvensjon om barnets rettigheter er utgitt av Barne- og familiedepartementet på norsk, engelsk, spansk, arabisk, serbokroatisk, urdu og vietnamesisk
